Soili Hämäläisen blogi

Kiljuset tulevat taas!

Tapani Bagge ja Mika Launis ovat tehneet yhdessä kirjan Kiljusen uusi herrasväki (Satukustannus, 2012). Kirja julkistettiin viime perjantaina Lastenkirjainstituutin Kiljusten paluu -seminaarin yhteydessä Tampereen pääkirjastossa.

Uuden sukupolven Kiljuset muistuttavat edeltäjiään.

Jalmari Finnen Kiljuset ovat riemastuttaneet suomalaisia lapsia ja aikuisia jo sukupolvien ajan. Ensimmäinen kirja ilmestyi vuonna 1914. Finne kirjoitti sarjaan yhteensä kahdeksan kirjaa: alkuperäisiä  luetaan yhä innokkaasti, ne ovat mukana Kirjakunnari-lukudiplomissa ja ainakin meidän kirjastossamme kaikenikäiset lukijat kysyvät niitä usein.

Nyt Kiljuset tulevat taas, yhtä hilpeinä ja sinnikkäinä ja kovaäänisinä kuin ennenkin, mutta hiukan nykyaikaisempina esivanhempiinsa verrattuna. Bagge ja Launis sijoittavat Kiljusen perheen uudet seikkailut omiin lapsuusmaisemiinsa: perhe muuttaa maalta 1950-60-lukujen Helsinkiin.

Juuri julkaistussa ensimmäisessä kirjassa on viisi lyhyttä tarinaa, ja se huipentuu jalkapallon Suomi-Ruotsi-maaotteluun, jossa Kiljuset päätyvät arvokkaaseen seuraan.

Toinen kirja on jo kirjoitettu, se on parhaillaan Mika Launiksella kuvitettavana ja kolmannesta kirjasta Baggella on jo ideoita. Kiljuset ovat selvästi innostaneet uusia tekijöitä, mutta aluksi kirjailijaa kuitenkin mietitytti se, jaksaako Finnen maailma enää viedä nykylukijan mukanaan. Tapani Bagge luki Finnen kirjat ja ihastui perheen positiiviseen ja hulvattomaan elämänasenteeseen.

Mika Launis ja Tapani Bagge Tampereen pääkirjastossa 21.9.2012.

Suomalaisessa lastenkirjallisuudessa on esiintynyt hyvin vähän anarkismia. Paloheimon Tirlittan on Kiljusten lisäksi lähes ainoa tämänkaltainen oman tiensä kulkija. Kiljuset ovat rempseitä ja toimeliaita, he eivät seuraa auktoriteetteja, tai välitä muiden sanomisista. Perhe pitää aina yhtä ja vanhemmat ovat samalla innolla touhuamassa ja melskaamassa kuin lapsensakin. Juuri koskaan mikään ei mene niin kuin on suunniteltu, mutta lopulta kaikki aina päättyy ihan hyvin: yhtäältä  meno on siis turvallista, ja toisaalta samanaikaisesti ihanan villiä.

Kollektiivinen päähenkilö aiheutti pulmia kuvittaja Mika Launikselle. Miten kuvata tapahtumia, joissa ovat aina osallisina kaikki perheenjäsenet koiraa myöten? Mielestäni Launis onnistui työssään hyvin. Kuvissa on vauhtia ja perheenjäsenten persoonat tulevat hyvin esiin.

Jalmari Finnen säätiö on tukenut Kiljusten herrasväen paluuta. Seminaarissa kuultiin säätiön asiamiehen Mervi Kaarnisen esitys Jalmari Finnen monipuolisesta elämäntyöstä.
Näyttelijä Eila Roine luki näytteitä sekä alkuperäisestä että uudesta kiljustuotannosta. Lisäksi tilaisuudessa kuultiin kirjailija Tuula Kallioniemen mietteitä siitä, millaisia kiljusmaisia piirteitä löytyy hänen omasta tuotannostaan. Varsinkin monien Kallioniemen kirjojen äidit kuulostivat samanhenkisiltä kuin Kiljusten perheen pitkänhuiskea, pistäväsilmäinen ja vauhdikas äiti.



Tuula Kallioniemi ja Eila Roine.

Mitä mieltä olette: saako vanhoja rakkaita tarinoita nykyaikaistaa?

Luetteko lukupiirissänne lasten- tai nuortenkirjoja?


Mervi Hietanen
lukupiirit(at)gmail.com