Soili Hämäläisen blogi

Mitä Suomessa luetaan nyt?


Suomalaiset ostavat ja lainaavat samoja kirjoja. Kirjakauppaliiton tilastot paljastavat viime vuoden suosikit: kaunokirjallisuuden myynti on kasvanut  4 prosenttia vuodesta 2011. Helsingin Sanomat (31.1.2013) nostaa yhdeksi syyksi sen, että viime vuonna ilmestyi runsaasti kotimaista kaunokirjallisuutta, joka kiinnostaa monia lukijoita.

Ulla-Lena Lundberg, Riikka Pulkkinen ja Sofi Oksanen hallitsevat  lainatuimpien kirjojen listoja myyntilistojen lisäksi. Varsinais-Suomen kirjastojen kysytyimmiksi (Yle Turku 31.1.2012) nousevat kotimaisten naiskirjailijoiden teokset. Myös dekkarit kiinnostavat kirjastojen asiakkaita: Pirkanmaalla Reijo Mäen kaltainen kestosuosikki on Seppo Jokinen. Kirjastojen suosikit seuraavat kauppojen myydyimpiä pienellä viiveellä, mutta hyvin samalta kärki näyttää molemmissa tilastoissa.

Mauri Kunnaksen tuotanto on lastenkirjallisuuden lainatuimpien ja ostetuimpien joukossa vukunnaspiitles.jpgodesta toiseen. Viime vuonna häneltä ilmestyi Aarresaaren kuvakirjaversion lisäksi sarjakuvateos Piitles, joka nosti sarjakuvien myyntilukuja 60 000 kappaleella. Lisäksi Kunnaksen hilpeät hahmot seikkailevat viime vuonna ilmestyneessä Joulupukin laulukirjassa ja Tassulan iloisessa keittokirjassa.

Pokkarimyynnistä on hyviä uutisia. Sofi Oksasen Puhdistuksen lisäksi myyntiä nosti E. L. Jamesin eroottinen trilogia Fifty Shades. Sen sijaan tietokirjallisuus ei myy yhtä hyvin. Netin nopeat tiedonhakumahdollisuudet vaikuttavat varmasti tietokirjakysyntään. Keittokirjat ja jalkapalloilija Zlatanin elämäkerta ovat viime vuoden myyntikärkeä, ja niitä kysytään paljon kirjastostakin.

David Lagercrantzin elämäkertateos jalkapalloilija Zlatan  Ibrahimovićista on tavoittanut paljon sellaisia lukijoita, jotka muuten eivät tartu kirjaan. Helsingin Sanomien haastattelussa (8.2.2013) kirjailija kertoo lähiönuorten löytäneen kirjastot ja jopa kamppailleen ainoasta hyllystä löytyneestä Zlatan-kirjasta. Teoksesta löytyy ruotsiksi myös selkokielinen versio, joka varmasti löytää lukijansa maahanmuuttajanuorista.zlatan.jpg

Sähkökirjoja myydään Suomessa  vähän, niiden osuus kokonaismyynnistä jää promilleihin. Helsingin Sanomien Antti Majander arvioi myytyjen sähkökirjojen olevan lähinnä ostettujen lukulaitteiden kaupanpäällisiä. Sähkökirjamyyntiä rajoittaa osaltaan varmasti se, että niiden arvonlisävero on 24 prosenttia, kun painettujen kirjojen alv on 10  prosenttia.

Kirjakauppojen määrä laskee ja kustannusala on tuulinen, useammassa kustantamossa on irtisanomisia ja uudelleenjärjestelyjä  odotettavissa. Tilastojen perusteella tulkittuna Otavalla tuntuu menevän tällä hetkellä parhaiten.

Helmet-kirjastojen helmikuun 2013 halutuimpien lista näyttää samalta kuin Pirkanmaan kirjastojen Aamulehden Moro-liitteen paperiversiossa torstaisin ilmestyvä kymmenen varatuimman teoksen kärki. Tuoreet vuoden alun listanousijat löytyvät tietokirjallisuudesta: Esko Valtaojan Kaiken käsikirja ja Jörn Donnerin Mammutti kiinnostavat lukijoita  ympäri maan.

Suvi Aholan tuoreen väitöskirjan mukaan (HS Lauantaiessee 2.3.2013) monet kotimaiset lukupiirit seuraavat ja lukevat erityisesti palkittuja ja kirjallisuuskritiikkien nostamia teoksia. Muualla maailmalla luetaan bestsellereitä tai ystävien ja tuttavien suosittelemia teoksia, mutta kaikkialla ollaan yhtä lailla kiinnostuneita julkisuutta saaneista kirjoista. Tutkimus paljastaa myös sen, että suomalaiset lukupiiriläiset mieluummin lainaavat luettavansa kirjastoista, kuin ostavat ne omakseen.


Mervi Hietanen