Soili Hämäläisen blogi

Liity postituslistalle

Näin perustat lukupiirin

On monta tapaa liittyä lukupiiriin. Useilla paikkakunnilla niitä toimii kansalais- ja työväen opistoissa, seurakunnissa, yhdistyksissä tai muissa kulttuuria harrastavissa organisaatioissa. Näihin avoimiin lukupiireihin ja kirjallisuuskerhoihin on yleensä kuka tahansa tervetullut jäseneksi. Suurimmissa kaupungeissa lukupiiri voi toimia myös tietyn kaupunginosan puitteissa, esimerkiksi asukastoiminnan yhteydessä. Lukuisia piirejä on perustettu kirjastojen toiminnan oheen, jolloin kirjastot tarjoavat tilat ja auttavat mahdollisesti myös kirjojen hankinnassa. Lukupiirejä on perustettu myös lehti-ilmoituksella, joka on houkutellut kokoon halukkaita osallistujia. Luonnollisesti myös ystävysten ja tuttavien keskuuteen on luku -ja kirjallisuuspiirejä syntynyt paljon. Näihin ystävysten keskinäisiin lukupiireihin pääsee usein mukaan kutsuttuna. Kuitenkin mihin tahansa yhteystietonsa tällä sivustolla ilmoittaneeseen piiriin, joka ei ole asettanut rajaa jäsenistölleen, voi kiinnostunut ottaa yhteyttä ja kysyä jäsenyyttä.

Perinteisissä lukupiireissä ihmiset kokoontuvat yhteen, tapaavat toisiaan ja toimivat henkilötasolla, kasvokkain. Lukukokemuksen yhteisöllinen jakaminen, uudet lukuvinkit, laadukas vapaa-aika, inhimillinen vuorovaikutus ja keskustelu kirjallisuudesta on monelle virkistävä ja odotettu kokemus. Kouluneuvos ja lukupiiriaktiivi Kirsti Mäkisen sanoin ”lukupiirit ovat aivojen avantouintia”.

Kun lukupiiriä perustetaan

Kokoontumispaikka on hyvä miettiä kaikille sopivaksi. On tärkeää, että paikka koetaan mukavaksi ja viihtyisäksi tilaksi, jossa voi häiriöttä keskustella. Jos ei halua kokoontua piiriläisten kodeissa, voi tiloja käyttöön kysellä vaikkapa kirjastolta tai kansalaisopistolta – ne saattavat hyvinkin tulla avuksi tilojen järjestämisen ja toiminnan pyörittämisenkin suhteen. Myös tämän sivuston keskustelupalsta on hyvä paikka tehdä aloite uudesta lukupiiristä.

Idea lukupiirin tarjoiluista ja muista oheisista asioista on hyvä myös sopia ja suunnitella piiriläisten kesken. Jotkut lukupiirit kokoontuvat kahviloissa ja ravintoloissa – tällöin ei kerry isännän tai emännänvelvollisuuksia.

Jonkinlaiset raamit toiminnalle täytyy asettaa muutenkin. Piireillä on aina joitain sovittuja periaatteita, joissa pitäydytään. Toisissa piireissä ei esimerkiksi keskustella henkilökohtaisista asioista, kuten työasioista ja perhe-elämästä, vaan keskitytään vain kirjaan. Ystävysten kesken syntyneissä lukupiireissä kuulumisten vaihtaminen on kuitenkin olennainen osa lukupiiritapaamista. On myös piirejä joiden ohjelmaan ei ehdottomasti kuuluu kahvittelu ja ruokailu. Joissakin piireissä taasen kirjan tunnelman mukailu on viety huippuunsa; ruokalista ja juomat on valittu ja valmistettu suurella pieteetillä teoksen henkeä noudattaen.

Olennaista luku-ja kirjallisuuspiirien toiminnassa on se miten jäsenet siihen sitoutuvat - millaista sitoutumisen astetta vaaditaan. Toisiin piireihin kuka vain on tervetullut koska vain, vaikka ei olisi kyseessä olevaa teosta edes lukenut. Useimmiten piiriläiset kuitenkin sitoutuvat nimenomaan lukemaan saman yhdessä sovitun teoksen, jotta keskustelu olisi hedelmällistä. Toimintatapa voi kuitenkin vaihdella, ei ole mitään yhtä oikeata tapaa toimia lukupiirissä. Niissä voidaan välillä lukea yhteiseen kokoontumiseen vaikkapa saman kirjailijan eri teoksia, omia mielirunoja tai tietokirjoja.

Jotkut piirit pitävät tapanaan, että joku jäsenistä tai ulkopuolinenkin henkilö alustaa käsillä olevasta aiheesta, useimmiten kulloinkin kyseessä olevasta teoksesta. Toiset piirit haluavat keskustella ilman alustuksia, jakaa vapaasti, rennosti yhteisen lukukokemuksen ja siitä syntyneen keskustelun. Joissakin piireissä käy myös kirjailijavieraita tai muita kirjallisuusalan ammattilaisia, esimerkiksi kääntäjiä. Lukupiiriläiset tekevät myös yhdessä retkiä, käyvät elokuvissa, teatterissa ja kirjamessuilla. On lukupiireissä myös luettu yhdessä ääneen kirjoja ja runoja.

Keskeistä lukupiirin toimivuuden kannalta on tapa, jolla hankitaan luettavat teokset – etenkin jos jokainen lukee yhtä aikaa samaa teosta. Siksi on hyvä ajoissa pohtia kirjojen hankkimistapa, jotta kaikki ehtisivät teoksen lukea. Kirjastoissa saattaa nykyisin olla useitakin kappaleita samaa teosta ja nopeat lukijat voivat näitä toisilleen sitten kierrättää. Kirjakaupoista, joita on lukuisia myös netissä, saa tietysti jokainen halutessaan ostaa oman kappaleen.

Lukupiirit netissä

Toisenlainen lukupiirien muoto ovat netissä toimivat lukupiirit. Niitä on sekä avoimia että suljettuja. Julkisten nettilukupiirien keskusteluja voi seurata kuka tahansa, missä vain. Suuret suomalaiset mediat ovat myös perustaneet sivustoilleen lukupiirejä. Niiden olennainen sisältö on piirin vetäjän kirjoittama blogi, joka toimii lukuharrastuksen ja yleisökommenttien promoottorina. Tällaisesta hyvä esimerkki on Kirsi Pihan lukupiiri Helsingin Sanomien verkkosivuilla. Myös suurimmilla Kustantamoilla on verkkosivuillaan lukupiirejä ja erilaista lukupiirimaterialia.

Tiettyyn kirjallisuuden alalajiin erikoistuneiden nettilukupiirien käyttäjäkunta on usein profiloituneempaa ikä- ja viiteryhmältään esim. scifi -ja fantasiakirjallisuuteen tai Tolkienin teksteihin keskittyvät lukupiirit. Piilossa, muilta suljettuna, netissä toimii myös ”salaisia” lukupiirejä, jonka jäsenet on tarkkaan rajattu ja osallistuminen kontrolloitu.